Yli äyräiden lainehtiva tiskiallas, villakoiria vilisevät lattiat, vaatteisiin hukkunut likapyykkikori, hellalla kiehuvat keitokset.. STOP!
Tietystihän teillä on nyt päissänne mielikuva pullantuoksuisesta kodinhengetär-jaanasta kukkaessu päällä touhottamassa ympäri kämppää toisessa kädessä imuri ja toisessa soppakauha. Ei se väärin oo : -D
Totuus on vain jotain hmm aika läheltä liippaavaa.
Voi sitä naurunremakkaa kun satuin vielkaisemaan itseäni vahingossa peiliin. Näkymä oli hämmentävä; minä luultavasti noin 5 kokoa liian suuri sydänyötäpaita päällä harrastamassa agressiivista tiskausta samaan aikaan kun täytyisi jo huuhdella makaronit ja jauhelihakin alkaa enteilevästi muuttumaan musta(sukkaise)ksi muille annetusta huomiosta. En olisi ikinä uskonutkaan minkälaiseksi homman pelastavaksi monitoimikoneeksi minäkin osaan tarvittaessa muuntua vaikka ilmassa leijailikin katastrofin ainekset kun vesi ei ottanut kiehuakseen ja juuston raastaminenkin oli haastavaa.
Lopputuloksena kuitenkin kauniisti uunissa köllivä makaroonilaatikko. En malta odottaa maistamisosuutta, aina se paras (tai ehkä kauheinkin) hetki kun saa itse kokea/tuntea/nähdä/maistaa työnsä tuloksen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti